Pakkasaamu

Tänään ei voinut olla huonolla tuulella, ei vaikka flunssa teki comebackin.
Oli ihana herätä kuulaaseen ja kirpeään syysaamuun.
Innostuttiin tyttöjen kanssa ulkona hieman järjestämään nurkkia ja ottamaan kuvia.
Kuten tuolla aiemmin kerroinkin, rakastan ruostetta. Se antaa ihanan rosoisen ilmeen ja tekee tavaroista jotenkin..katu-uskottavan:)

Tämä vanha( ja ruosteinen) maitotonkka sai katajaa kaveriksi ja syntyi aika suloinen pari, eikö?

Tonttu tuli ikuistettua hirsikehikon tulevalla kuistilla, siihen saatiin eilen laudoitusta. Ihanaa, kun näkee putiikin pikkuhiljaa valmistuvan. Vaikka minusta se tietenkin valmistuu liian hitaasti...
Toisaalta, nyt on jo monta juttua ratkennut sen suhteen, kuinka joku tehdään, millä maalataan vai maalataanko jne...

Tiedättehän te sen tunteen kun toinen sanoo toista ja itse on ihan muuta mieltä ja kumpikaan ei anna periksi?Helposti sitten se eripuraa aiheuttava asia jää roikkumaan ja tekemättä. Meillä ainakin on helpompi kun yhteinen sävel löytyy heti, niin asia saadaan tehtyä loppuun myös heti.

Tai sitten me ollaan vaan jääräpäitä:)