Juntti rokkia

Kylläpä tunsin itseni ikivanhaksi, ehkä hiukan vanhemmaksikin, jos se on mahdollista aamulla.

Olimme lähdössä pikaisesti asioita hoitamaan ja olin eteisessä pukemassa. 

Vedin jalkaani nuoruuden innolla toppahousuja (ne kun on niin mukavat,lämpimät ja eivät kiristä;))

...kunnes nuori neiti tuli sinne...
Minne ja koska katoaakaan se, että lähtee jonnekin siksi, että saa laittautua!? Viiden lapsen jälkeen? Metsään muuton jälkeen? 30-vuoden jälkeen? Ja kuinka syvällä suossa onkaan kun ei halua ajatellakaan lähtöä minnekään,  jos joutuu laittautumaan!

Siellä eteisessä nyt joka tapauksessa oli juntti toppapuvussaan ja teini täydessä tällingissä ja niiteissään.

Toppavaatteet jäi siihen ja estin erään neidin maailman romahtamisen "so last season-äidin" vuoksi.  (sen saman neidin, joka lakkaa nyt äipän kynsiä:))
Jotenkin on ihana seurata tuota itsensä etsimistä ja tyylien kokeilua.
Jännittävää nähdä, mikä se sitten aikuisena on...
Huvittavaa on myös muistella itseään tuon ikäisenä, OMG<3
Onneksi en ole enää nuori!